Kiteellä Suorlahden ja Suoparsaaren kylissä oli varhaisasutusta, jossa talonpojat viljelivät maata sekä kalastivat ja metsästivät. Seutu on erittäin kivistä ja pieniä viljelymahdollisuuksia saatiin kiveämällä peltotilkkuja. Alueella on ollut iso merkitys koko Kiteen historiaan. Ensimmäinen Luterilainen Kirkko rakennettiin Suorlahdelle. Kahden kilometrin päässä vaikutti Simon Aftlckin alaisuudessa toiminut veronkantaja Tapani Löfving, joka myöhemmin tuli tunnetuksi ovelana sissipäällikkönä. Myös Nils Ludwig Arppe syntyi seudulla.

Suomen suurruhtinasmaassa, sen mukaan mitä asetus helmikuun 24 pnä:nä 1789 ja julistus 24 pnä:nä tammikuussa 1790 säätivät, annettiin talonpojille oikeus ostaa laillisesti hallitsemiaan kruununtiloja perintötiloiksi.

Valokuva kauppakirjasta vuodelta 1896

Talokas Paavo Jaakonpoika Immonenkin osti kahdeksanneksen Immolan tilasta nro 4 Suoparsaaresta vuonna 1896. Sukupolvet elivät kalastuksella ja maanviljelyksellä. Kiviset pellot raivattiin ja kynnettiin hevosen vetämällä kokka-auralla. Pelloilla kasvatettiin ruista, joka jauhettiin jauhoiksi Puhoksen myllyssä. Lehmille rakennettiin kivinavetta, kirnuttiin maito voiksi ja kaupattiin Puhoksessa laivaan. Järvestä nostetusta järvimalmista tehtiin rautaa ja kyläsepät tekivät mm. rautanauloja. Elettiin pitkälti omavaraistaloudessa, myös sen aikainen tupakka (kessu) saatiin omasta takaa.

Immola tila 1960

Kyösti ja Anneli Immonen jatkoivat tilan pitoa 70-luvun alkupuolella. He saivat huonokuntoisen ja velkaisen tilan hoidettavakseen. He viljelivät peltoja ja pitivät lypsykarjaa vuoteen 1975, jonka jälkeen lihakarja korvasi lypsykarjan. Anneli kävi vieraassa työssä Joensuun Meijerillä ja kiersi pitäjillä maitotalousneuvojana.

70-luvun loppupuolella helsinkiläinen perhe tiedusteli mahdollisuutta tulla kesälomalle Suoparsaareen Immosten omalle rantamökille. He saapuivat junalla Helsingistä ja viettivät lomansa mökillä. Perhe vuokrasi mökin myös seuraavana kesänä. 80-luvun alkupuolella maataloudessa alkoi yleisesti pienten tilojen loppuminen kannattamattomana. Nähtiin, ettei muutama peltohehtaari ja pienen lihakarjan pitäminen ole kannattavaa. Silloin oli mietittävä muita vaihtoehtoja tilan toiminnan jatkamiseksi.

Kiteen Säästöpankin johtaja ehdotti kahden viereisen mökin ostoa ja näiden vuokraamista asiakkaille. Koska ensimmäiselle vuokramökille oli saatu lisää kävijöitä, niin tilalla lähdettiin kehittämään rohkeasti maatilamatkailua Immosen lomamökit nimellä. Tilan isäntä Kyösti Immonen alkoi rakentamaan lisää vuokramökkejä asiakkaita varten. Puutavara saatiin omasta metsästä, sillä tukit sahattiin puutavaraksi, josta Kyösti rakensi mökkejä vähän kerrallaan apunaan perheen pojat Pasi ja Ari.

Asiakkaiden varaukset otettiin vastaan lankapuhelimella ja kirjeillä. Vuokraustoiminnan harjoittamista kehitettiin ja asiakkaat löysivät hyvin mahdollisuuden lomailla mökeillä. Tyypillisin asiakas vuokrasi mökin kuukaudeksi, käänsi postin tulemaan mökille ja vietti lomansa kokonaisuudessaan Suoparsaaressa. Ajan kuluessa ulkomaalaiset asiakkaat alkoivat löytää lomakohteen. Perheen poikien ensimmäiset tehtävät olivat postin jakaminen mökeille. Tekniikka kehittyessä lankapuhelimeen saatiin ulkohälytin. Monet kerrat juostiin pihan perältä päiväaskareilta vastamaan sisälle puhelimeen.


Tilalla luovuttiin lihakarjan kasvatuksesta vuonna 1988. Lopettamisen syynä olivat viljeltävän peltoalan pieni koko ja edessä oleva navetan saneerauksen tarve.

Majoituskysynnän rohkaisemana tilalla päätettiin rakentaa matkailijoiden palvelemiseen päärakennus, jossa olisi mahdollista myös järjestää ruokailu- ja kokoustilaisuuksia. Päärakennus valmistui 1991 ja samalla yrityksen nimeksi vaihdettiin Karjalan Helmi. Helmi niminen tyttö asui tilalla 4o-luvulla. Sota-aikaan Mikkeliläinen upseeri majoittui tilalla ja ihastui tyttöön. Sodan loputtua upseeri oli sanonut kotiväelleen, että lähtee hakemaan karjalasta emännän, ”Karjalan Helmen”.


Majoitustoiminnan rinnalla 90-luvulla järjestettiin häitä ja kokoustilaisuuksia. Häiden runsas kysyntä tuli yllätyksenä ja juhlapalvelut tulivat suureen rooliin yritystoiminnassa. Samalla rakennettiin lisää vuokramökkejä ja muita majoitustiloja. Asiakkaiden odotuksiin ja toiveisiin vastattiin rakentamalla paremmin varusteltuja mökkejä ympäri vuotiseen käyttöön. Samalla majoituskysyntää alkoi tulla myös ulkomaalaisilta asiakkailta etenkin Saksasta. Majoitusvarauksia välittämään saatiin kotimaisia ja ulkomaalaisia matkatoimistoja.

Suuntauksena oli, että asiakkaiden varaama aika mökeillä lyhentyi, eikä koko lomaa vietetty vuokramökillä. Myös ohjelmapalveluja alettiin kehittää omana tuotantona sekä muiden paikallisten yrittäjien kanssa.

Tekniikan kehittymisen myötä avuksi tuli ensin fax, jonka jälkeen matkapuhelin ja sähköposti. Perheen poika Pasi opiskeli matkailualaa Savonlinnassa ja oli töissä Saksassa vuonna 1995. Perheen toinen poika Ari opiskeli Joensuussa liiketaloutta ja muutti opiskelujen jälkeen Helsinkiin töihin Wihuri Oy:ön. 

2000-luvulla majoitustoiminnan kysynnän kasvun ja matkailijoiden kasvavan vaatimustason johdosta toiminnan pääpainoa siirrettiin pikkuhiljaa takaisin majoitukseen. Majoitustoiminnassa oli jo kesäaikana noin 70 vuodepaikkaa, eikä ollut enää mahdollista hoitaa itse ruokailupalveluita. Ruokailupalvelut hoidettiin paikallisten pitopalveluyrittäjien toimesta.

Vanhimpia mökkejä aloitettiin jo peruskorjaamaan ja muuttamaan kesäkäyttöistä ympäri vuotiseen käyttöön soveltuviksi. Majoitustoiminta muuttui ympärivuotiseksi toiminnaksi ja yritystä kehitettiin aktiivisesti toiminnan eri osa-alueilla. Mm. kaikkiin kiinteistöihin tuli kunnallinen vesi. Toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti, vaikka erilaisia haasteita on matkan varrella ollut. Matka on vaatinut valtavan henkilökohtaisen työpanoksen Annelilta ja Kyöstiltä. He olivat kehittäneet yrityksen kovalla työllä yhden mökin yrityksestä 70-vuodenpaikan sisältäväksi lomakohteeksi vuosikymmenien aikana.

Ilmakuva vuodelta 2015

Tilan pihapiiriin saatiin lisää toimintaa, kun Immolan tilalle syntyi myös tilan 11. sukupolvi.

Yli 45 toimintavuoden jälkeen yrityksen pääasiallinen palvelu on edelleen mökkiloman viettäminen järven rannalla. Nykyisin tilan kaikki toiminta liittyy matkailupalvelujen tuottamiseen. Matkailualalle nopeasti mukaan tulleen digitalisaation avulla yrityksen markkinointi ja myyntikanavat ovat monipuolistuneet, jonka johdosta asiakaskunta on kansainvälistynyt merkittävästi.

Samalla opetellaan taas uusia teknisiä ratkaisuja ja yritetään aistia matkailun tulevia trendejä. Viime vuosina on peruskorjattu systemaattisesti majoitustiloja, jotta pystyttäisiin vastaamaan asiakkaiden odotuksiin ja koko ajan kovenevaan kilpailuun asiakkaista. Yritys toimii edelleen perheyrityksenä, jossa asiakkaan ottaa vastaan yrittäjät itse.

Vaikka elämisen rytmissä on tapahtunut merkittävä muutos vanhaan aikaan, niin edelleen tilalla kalastetaan ja kasvatetaan omatarve vihannekset.

Uutta oppien ja vanhaa kunnioittaen

Pasi Immonen 

PS Tarinoissa elää kertomus kätketyistä palkkarahoista, joita olisi piilotettu myös näihin maisemiin. Väitteen puolesta puhuu viljelyksiltä löydetty, 1800-luvulta peräisin oleva suurikokoinen, venäläinen kopeekka.