![\"\"](\"http:\/\/karjalanhelmi.net\/karjalanhelmi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Asiakirja-1.jpg\")
Talokas Paavo Jaakonpoika Immonenkin osti kahdeksanneksen Immolan tilasta nro 4 Suoparsaaresta vuonna 1896. Sukupolvet eliv\u00e4t kalastuksella ja maanviljelyksell\u00e4. Kiviset pellot raivattiin ja kynnettiin hevosen vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kokka-auralla. Pelloilla kasvatettiin ruista, joka jauhettiin jauhoiksi Puhoksen myllyss\u00e4. Lehmille rakennettiin kivinavetta, kirnuttiin maito voiksi ja kaupattiin Puhoksessa laivaan. J\u00e4rvest\u00e4 nostetusta j\u00e4rvimalmista tehtiin rautaa ja kyl\u00e4sep\u00e4t tekiv\u00e4t mm. rautanauloja. Elettiin pitk\u00e4lti omavaraistaloudessa, my\u00f6s sen aikainen tupakka (kessu) saatiin omasta takaa.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/karjalanhelmi.net\/karjalanhelmi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Immola-1960-1024x768.jpg\")
Ky\u00f6sti ja Anneli Immonen jatkoivat tilan\npitoa 70-luvun alkupuolella. He saivat huonokuntoisen ja velkaisen tilan\nhoidettavakseen. He viljeliv\u00e4t peltoja ja pitiv\u00e4t lypsykarjaa vuoteen 1975,\njonka j\u00e4lkeen lihakarja korvasi lypsykarjan. Anneli k\u00e4vi vieraassa ty\u00f6ss\u00e4\nJoensuun Meijerill\u00e4 ja kiersi pit\u00e4jill\u00e4 maitotalousneuvojana. <\/p>\n\n\n\n
70-luvun loppupuolella helsinkil\u00e4inen\nperhe tiedusteli mahdollisuutta tulla kes\u00e4lomalle Suoparsaareen Immosten omalle\nrantam\u00f6kille. He saapuivat junalla Helsingist\u00e4 ja viettiv\u00e4t lomansa m\u00f6kill\u00e4.\nPerhe vuokrasi m\u00f6kin my\u00f6s seuraavana kes\u00e4n\u00e4. 80-luvun alkupuolella\nmaataloudessa alkoi yleisesti pienten tilojen loppuminen kannattamattomana. N\u00e4htiin,\nettei muutama peltohehtaari ja pienen lihakarjan pit\u00e4minen ole kannattavaa.\nSilloin oli mietitt\u00e4v\u00e4 muita vaihtoehtoja tilan toiminnan jatkamiseksi. <\/p>\n\n\n\n
Kiteen S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin johtaja ehdotti\nkahden viereisen m\u00f6kin ostoa ja n\u00e4iden vuokraamista asiakkaille. Koska ensimm\u00e4iselle\nvuokram\u00f6kille oli saatu lis\u00e4\u00e4 k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, niin tilalla l\u00e4hdettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n\nrohkeasti maatilamatkailua Immosen lomam\u00f6kit nimell\u00e4. Tilan is\u00e4nt\u00e4 Ky\u00f6sti\nImmonen alkoi rakentamaan lis\u00e4\u00e4 vuokram\u00f6kkej\u00e4 asiakkaita varten. Puutavara\nsaatiin omasta mets\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 tukit sahattiin puutavaraksi, josta Ky\u00f6sti\nrakensi m\u00f6kkej\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kerrallaan apunaan perheen pojat Pasi ja Ari. <\/p>\n\n\n\n
Asiakkaiden varaukset otettiin vastaan\nlankapuhelimella ja kirjeill\u00e4. Vuokraustoiminnan harjoittamista kehitettiin ja\nasiakkaat l\u00f6ysiv\u00e4t hyvin mahdollisuuden lomailla m\u00f6keill\u00e4. Tyypillisin asiakas\nvuokrasi m\u00f6kin kuukaudeksi, k\u00e4\u00e4nsi postin tulemaan m\u00f6kille ja vietti lomansa\nkokonaisuudessaan Suoparsaaressa. Ajan kuluessa ulkomaalaiset asiakkaat\nalkoivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lomakohteen. Perheen poikien ensimm\u00e4iset teht\u00e4v\u00e4t olivat postin\njakaminen m\u00f6keille. Tekniikka kehittyess\u00e4 lankapuhelimeen saatiin ulkoh\u00e4lytin. Monet\nkerrat juostiin pihan per\u00e4lt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4askareilta vastamaan sis\u00e4lle puhelimeen.<\/p>\n\n\n\n
\nTilalla luovuttiin lihakarjan kasvatuksesta vuonna 1988. Lopettamisen syyn\u00e4\nolivat viljelt\u00e4v\u00e4n peltoalan pieni koko ja edess\u00e4 oleva navetan saneerauksen\ntarve. <\/p>\n\n\n\n
Majoituskysynn\u00e4n rohkaisemana tilalla\np\u00e4\u00e4tettiin rakentaa matkailijoiden palvelemiseen p\u00e4\u00e4rakennus, jossa olisi\nmahdollista my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ruokailu- ja kokoustilaisuuksia. P\u00e4\u00e4rakennus\nvalmistui 1991 ja samalla yrityksen nimeksi vaihdettiin Karjalan Helmi. Helmi\nniminen tytt\u00f6 asui tilalla 4o-luvulla. Sota-aikaan Mikkelil\u00e4inen upseeri\nmajoittui tilalla ja ihastui tytt\u00f6\u00f6n. Sodan loputtua upseeri oli sanonut\nkotiv\u00e4elleen, ett\u00e4 l\u00e4htee hakemaan karjalasta em\u00e4nn\u00e4n, \u201dKarjalan Helmen\u201d.<\/p>\n\n\n\n
\nMajoitustoiminnan rinnalla 90-luvulla j\u00e4rjestettiin h\u00e4it\u00e4 ja kokoustilaisuuksia.\nH\u00e4iden runsas kysynt\u00e4 tuli yll\u00e4tyksen\u00e4 ja juhlapalvelut tulivat suureen rooliin\nyritystoiminnassa. Samalla rakennettiin lis\u00e4\u00e4 vuokram\u00f6kkej\u00e4 ja muita\nmajoitustiloja. Asiakkaiden odotuksiin ja toiveisiin vastattiin rakentamalla\nparemmin varusteltuja m\u00f6kkej\u00e4 ymp\u00e4ri vuotiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samalla\nmajoituskysynt\u00e4\u00e4 alkoi tulla my\u00f6s ulkomaalaisilta asiakkailta etenkin Saksasta.\nMajoitusvarauksia v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n saatiin kotimaisia ja ulkomaalaisia\nmatkatoimistoja. <\/p>\n\n\n\n
Suuntauksena oli, ett\u00e4 asiakkaiden\nvaraama aika m\u00f6keill\u00e4 lyhentyi, eik\u00e4 koko lomaa vietetty vuokram\u00f6kill\u00e4. My\u00f6s\nohjelmapalveluja alettiin kehitt\u00e4\u00e4 omana tuotantona sek\u00e4 muiden paikallisten\nyritt\u00e4jien kanssa. <\/p>\n\n\n\n
Tekniikan kehittymisen my\u00f6t\u00e4 avuksi tuli\nensin fax, jonka j\u00e4lkeen matkapuhelin ja s\u00e4hk\u00f6posti. Perheen poika Pasi\nopiskeli matkailualaa Savonlinnassa ja oli t\u00f6iss\u00e4 Saksassa vuonna 1995. Perheen\ntoinen poika Ari opiskeli Joensuussa liiketaloutta ja muutti opiskelujen\nj\u00e4lkeen Helsinkiin t\u00f6ihin Wihuri Oy:\u00f6n.
\n
\n2000-luvulla majoitustoiminnan kysynn\u00e4n kasvun ja matkailijoiden kasvavan\nvaatimustason johdosta toiminnan p\u00e4\u00e4painoa siirrettiin pikkuhiljaa takaisin\nmajoitukseen. Majoitustoiminnassa oli jo kes\u00e4aikana noin 70 vuodepaikkaa, eik\u00e4\nollut en\u00e4\u00e4 mahdollista hoitaa itse ruokailupalveluita. Ruokailupalvelut\nhoidettiin paikallisten pitopalveluyritt\u00e4jien toimesta. <\/p>\n\n\n\n
Vanhimpia m\u00f6kkej\u00e4 aloitettiin jo\nperuskorjaamaan ja muuttamaan kes\u00e4k\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 ymp\u00e4ri vuotiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\nsoveltuviksi. Majoitustoiminta muuttui ymp\u00e4rivuotiseksi toiminnaksi ja yrityst\u00e4\nkehitettiin aktiivisesti toiminnan eri osa-alueilla. Mm. kaikkiin\nkiinteist\u00f6ihin tuli kunnallinen vesi. Toimintaa on kehitetty pitk\u00e4j\u00e4nteisesti,\nvaikka erilaisia haasteita on matkan varrella ollut. Matka on vaatinut valtavan\nhenkil\u00f6kohtaisen ty\u00f6panoksen Annelilta ja Ky\u00f6stilt\u00e4. He olivat kehitt\u00e4neet yrityksen\nkovalla ty\u00f6ll\u00e4 yhden m\u00f6kin yrityksest\u00e4 70-vuodenpaikan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi lomakohteeksi\nvuosikymmenien aikana.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/karjalanhelmi.net\/karjalanhelmi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/DSC00198-1024x683.jpg\")
Tilan pihapiiriin saatiin lis\u00e4\u00e4 toimintaa,\nkun Immolan tilalle syntyi my\u00f6s tilan 11. sukupolvi.
\n
\nYli 45 toimintavuoden j\u00e4lkeen yrityksen p\u00e4\u00e4asiallinen palvelu on edelleen\nm\u00f6kkiloman viett\u00e4minen j\u00e4rven rannalla. Nykyisin tilan kaikki toiminta liittyy\nmatkailupalvelujen tuottamiseen. Matkailualalle nopeasti mukaan tulleen\ndigitalisaation avulla yrityksen markkinointi ja myyntikanavat ovat\nmonipuolistuneet, jonka johdosta asiakaskunta on kansainv\u00e4listynyt\nmerkitt\u00e4v\u00e4sti. <\/p>\n\n\n\n
Samalla opetellaan taas uusia teknisi\u00e4\nratkaisuja ja yritet\u00e4\u00e4n aistia matkailun tulevia trendej\u00e4. Viime vuosina on\nperuskorjattu systemaattisesti majoitustiloja, jotta pystytt\u00e4isiin vastaamaan\nasiakkaiden odotuksiin ja koko ajan kovenevaan kilpailuun asiakkaista. Yritys\ntoimii edelleen perheyrityksen\u00e4, jossa asiakkaan ottaa vastaan yritt\u00e4j\u00e4t itse. <\/p>\n\n\n\n
Vaikka el\u00e4misen rytmiss\u00e4 on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4 muutos vanhaan aikaan, niin edelleen tilalla kalastetaan ja kasvatetaan omatarve vihannekset.
Uutta oppien ja vanhaa kunnioittaen
Pasi Immonen
PS Tarinoissa el\u00e4\u00e4 kertomus k\u00e4tketyist\u00e4 palkkarahoista, joita olisi piilotettu my\u00f6s n\u00e4ihin maisemiin. V\u00e4itteen puolesta puhuu viljelyksilt\u00e4 l\u00f6ydetty, 1800-luvulta per\u00e4isin oleva suurikokoinen, ven\u00e4l\u00e4inen kopeekka. <\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kiteell\u00e4 Suorlahden ja Suoparsaaren kyliss\u00e4 oli varhaisasutusta, jossa talonpojat viljeliv\u00e4t maata sek\u00e4 kalastivat ja mets\u00e4stiv\u00e4t. Seutu on eritt\u00e4in kivist\u00e4 ja pieni\u00e4 viljelymahdollisuuksia saatiin kive\u00e4m\u00e4ll\u00e4 peltotilkkuja. Alueella on ollut iso merkitys koko Kiteen historiaan. Ensimm\u00e4inen Luterilainen Kirkko rakennettiin Suorlahdelle. Kahden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vaikutti Simon Affleckin alaisuudessa toiminut veronkantaja Tapani L\u00f6fving, joka my\u00f6hemmin tuli tunnetuksi ovelana sissip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. … <\/p>\n